Eläinlääkäri Vibeke Sødring Elbrønd havaitsi ruumiinavausten yhteydessä, että hevosilla on samanlaisia tukikudosten verkostoja kuin ihmisillä, mitkä Tom Myers löysi.  Hevosilla niitä kutsutaan ”hevosen myofaskiaalisiksi ketjuiksi”. Koska hevonen on nelijalkainen, nämä linjat – tai ketjut – ovat 90% samanlaisia kuin ihmisillä. Vibeken tutkimustulokset esiteltiin Fascia Research Congressissa Washington DC:ssä syyskuussa 2015.

Video: Tohtori Vibeke Sødring Elbrøndin haastattelu.

Paina tekstisymbolia, niin saat tekstitetyn version.

MYOFASKIA – TUNTEMATON SIDEKUDOS:

Myofaskiaaliset kineettiset linjat hevosissa mallintavat hevosen liikettä käyttäen vertailevia ruumiinavaustutkimuksia, jotka johtavat ihmisen faskialinjastoon. 

Tohtori Vibeke Sødring Elbrønd, Rikke Mark Schultz

Kliinisen eläinlääketieteen osasto, Terveystieteiden osasto, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.

RMS Equine Practice, Karlebovej 22, DK-2980 Kokkedal

Alta löydät Atlasbalansin yhteenvedon raportista.

Myofaskia – tuntematon sidekudos

Tukikudoksen tarkka rooli, erityisesti myofaskian, on pitkälti tuntematon. Tämä tutkimus keskittyy parantamaan ymmärrystä faskiaverkostosta, joka muodostuu tukikudoksista ympäri kehoa.

Hevosten ruumiinavauksien avulla varmistettiin linjojen olemassalolo ja rakenteet, ja samalla niiden toiminnallisuutta verrattiin ihmisten vastaaviin linjoihin. Tämä tutkimus havaitsi, että ihmisistä löytyvät linjat täytyy määritellä uudelleen johtuen kaksijalkaisten ja nelijalkaisten eroista.

Tästä huolimatta myofaskiaaliset kineettiset linjat, jotka tutkimuksessa esitellään, avartavat anatomista perustaa ja ymmärrystä liikkumiskyvystä. Tämä tutkimus näkee kehon holistisesta näkökulmasta sen sijaan, että se erottelisi kehon yksittäisiin lihasfunktioihin.

Tutkimuksen johtopäätöksessä kerrotaan, että kineettiset linjat voivat auttaa ammatinharjoittajia seuraamaan linjoja kehoa pitkin ongelman lähteeseen, jolloin liikkumista haastavia vaivoja voidaan parantaa.

Johdanto

Tukikudokseen ja sen hienoihin rakenteisiin ja anatomisiin yhteyksiin lihaksistoon on perehdytty vähäisesti. Tukikudos on kolmiulotteinen, kaiken yhdistävä verkosto, joka kattaa koko kehon.

Perinteisessä anatomiassa lihaksia kuvaillaan yksiköiksi, joilla on alkuperä, kiinnityskohta ja funktio, ja ne ovat joko agonisteja tai antagonisteja.

Kun tukikudoksen, faskian, vaikutus lisätään yhtälöön, se yhdistää ja synkronisoi lihaksistoa, jolloin lihaskudoksen aiheuttama liike leviää pidemmälle. Eli, lihakset eivät suinkaan työskentele eristyksissä ja itsenäisesti, vaan niitä yhdistää tukikudosten verkosto.

Tukikudoksen rooleihin kuuluvat muun muassa iskujen vastaanottaminen ja energian säästäminen räjähtäviä liikkeitä varten.

Areolaarinen (”löysä” kudos/pinnallinen faskia) ja tiiviimpi tukikudos, ja sitämyöten faskiakudos, on havaittu uusissa tutkimuksissa ihmisissä. Tällä kudoksella on tärkeä rooli liikkeelle, ja sitä kautta sillä on viakutus biomekaniikkaan ja ryhtiin.

Kun näemme, että haavojen paraneminen johtaa vahvempaan tukikudokseen arpeutuneella alueella, jolloin sen alueen liikkumiskyky heikkenee, voimme yrittää ajatella mitä kehon sisällä tapahtuu, kun faskiarakenteet joutuvat pitkittyneen rasituksen alle tai vahingoittuvat.

On myös tärkeää ymmärtää myofaskiaalisen jännityksen rooli kehon tasapainon ja ryhdin kannalta, eikä vain ajatella lihaksistoa agonisteina tai antagonisteina.

Todisteiden määrä faskian tärkeydestä liikkeelle ja koordinaatiolle kasvaa jatkuvasti. Faskian kestävyydellä on tärkeä rooli kudosten toiminnassa.

Tutkijat (Masi et al., 2010) kuvailevat ihmisen myofaskiaalisen kudoksen lepoa rakenteellisen tasapainon näkökulmasta, ja tätä tkuevat myös biomekaaniset perusteet.

Meidän tulisi nähdä faskia yhdistävänä verkostona, joka välittää voimaa sekä pitää yllä tasapainoa ja ryhtiä.

Jotta voimme kuvailla koko kehon ryhtiä ja liikettä, meidän tulee harkita myofaskiaalisia kineettisiä linjoja, jotka koostuvat riveistä yhdistyneitä anatomisia rakenteita, jotka ohjaavat muskuloskeletaalisen systeemin liikkeitä.

Monet tutkijat ovat tutkineet hevosten ”seisontamekanismia”. Kyse on toiminnosta, jonka ansiosta hevonen voi pysyä seisaaltaan unessa. Kukaan ei kuitenkaan vielä ole ottanut askelta ymmärtääkseen tukikudosten vaikutusta kehon stabilisaatioon.

Thomas Myers oli ensimmäinen, joka havaitsi faskialinjastot ruumiinavauksissa ihmisissä, ja hän esitteli tuloksensa kirjassa ”Anatomy Trains”. Hän kuvailee 10 eri linjaa: neljä pinnallista linjaa, yksi kattava päästä varpaisiin yltävä linja, neljä linjaa käsissä, ja yksi linja käsistä alempiin raajoihin.

Tässä tutkimuksessa kutsumme faskiaa syiseksi kollageeniksi, joka on osa kehon voimansiirtomekanismia.

Tutkimuksen tarkoutksena on löytää hevosen liikkumiskyvyn yhdistävä funktionaliteetti. Testasimme seuraavat hypoteesit:

1: Faskiakudokset voidaan havaita ja erotella hevosen liikesysteemistä, ja ne koostuvat jatkuvasta 3D elastisesta matriisista, joka tukee hevosen rakennetta,

2: Monimuotoisen linjaston olemassaolo, mikä liittyy lateraaliseen taivutukseen, ojennukseen ja rotaatioon ei ole vain verrattavissa ihmisten linjastoon, vaan tukee myös olemassaolevaa tutkimusta ja teoriaa, kuten ”bow-string” ja ”passive stay apparatus”.

Materiaalit ja metodiikka

Kaksikymmentäkuusi erilaista hevosta (esim. ratsastushevosia, poneja ja islanninhevosia) avattiin. Ne olivat ruunia ja tammoja ja iältään 5-35 -vuotiaita. Kaikki hevoset oltiin lopetettu inhimillisistä syistä, jotka eivät liity tähän tutkimukseen.

Tutkimuksessa käytettiin kameraa, jonka avulla ruumiinavauksia ja linjastoja kuvattiin, ja jonka avulla kuvallistettiin linjastoja eläviin hevosiin.

Linjastot havaittiin Myersin sääntöjen mukaisesti. Linjoja seurattiin samalla tasolla kehossa, niitä seurattiin eri kehon osien yli ja niiden rakenteiden tulisi olla samankaltaisia.

Tulokset

In the study we noticed that the structures (tendons and ligaments) do not end where the muscle attaches to the bone, but that tissue keeps extending through the next shaped line in the body.

We saw that we could loosen the connective tissue structures of the legs, lift them and follow them through the line.

Pinnallinen dorsaalilinja

(Tummanvihreä linja) pinnallinen dorsaalilinja alkaa takajalan luissa ja takakavioissa, ja yhdistyy syvälle takareiteen, seuraten nilkkaa, lantiota, selkää ja kiinnittyy viimein leukaluuhun.

Pinnallinen ventraalilinja

(Sininen linja) Pinnallinen ventraalilinja alkaa etujalan ulommista luita mennen ylöspäin, ohi kinnernivelen, polven, lantion ja vatsan, ohi rintalastan leukaan.

Lateraalilinja

(Oranssi linja) Lateraalilinja alkaa takajalan luista samalta alueelta kuin ventraalilinja. Kinnernivelen kohdalla nämä kaksi linjaa eriytyvät, ja lateraalilinja menee leveän peitinkalvon jännittäjälihaksen vierestä (reiden ulkosyrjässä) pakaralihaksen vierellä.

Tässä kohdassa linja eroaa muista jakautumalla pinnalliseen ja syvään linjaan, vaikka syvä linja ulottuukin pinnallisemmille kerroksille. Syvemmällä lateraali9linja menee ristiin rastiin lapojen sisällä. Linja yhdistyy m. Cutraneus trunciin, lihakseen joka ”hätistää kärpäset” hevosen kyljistä.

Siitä linja kulkee alemman niskan lihasten läpi ohimoille.

Spiraalilinja

(Vaaleanvihreä linja) alkaa pääkallon seuduilta, ohimon ja leuan nivelten seuduilta ja kulkee niskaa pitkin suunnikaslihaksiin ja selkään, josta se jatkuu kohti kinnertä ja jatkaa siitä kaksipäiseen reisilihakseen, ristiluuhun, jossa molempien puolien linjat kulkevat ristiin ja jatkavat pinnallisen dorsaalilinjan kanssa kohti ohimoa.

Funktionaalinen linja

(Turkoosi linja) Alkaa olkaluusta ja kulkee rinnan yli ristiin toiselle puolelle, josta se jatkaa reiden ulkosyrjää ja polven ohi, jossa se yhdistyy polvilumpion jänteeseen. 

Eturaajojen linjat

(Tummansininen linja) Kaksi linjaa, yksi etujalkaa ojentava linja.

Linja alkaa syvästä faskiasta kallossa, kulkee syvältä niskasta kohti rintalihaksia ja kainaloita.

Pohdintaa

Tutkimus ilmentää, että kineettiset linjat ovat läsnä koko hevosen kehossa. Linjat ovat hyvin samankaltaisia kuin ihmisestä löytyvät, Myersin löytämät linjastot, mutta toki myös selkeitä eroja löytyi. 

Erot perustuvat lähinnä anatomisiin erilaisuuksiin kaksijalkaisissa ja nelijalkaisissa olennoissa.

Haluatko tietää lisää faskiasta?

Jos haluat tietää lisää faskiasta ja sen merkityksestä terveyteen, olemme koonneet lisää tietoa kotisivuillemme.