Vuosien ajan kirurgit ja tutkijat pitivät faskiaa jonain, joka täytyy siirtää pois edestä, jotta pääsee käsiksi alla oleviin kudoksiin. Jos avaisimme vanhan anatomian oppikirjan, faskia toki mainitaan, muttei samassa määrin kuin vaikka lihakset.

Viime vuosien tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että faskia ympäröi käytännössä kaiken kehossa, pienistä soluista isoihin lihaksiin. Tämä auttaa meitä löytämään vastauksia faskian rakenteesta ja tärkeydestä. Tästä kudoksesta löytyy vastauksia tauteihin, kipuihin sekä liikettä rajoittaviin tekijöihin.

Faskian sijainti ja design

Faskialle ei tällä hetkellä löydy vakiintunutta terminologiaa. Toistaiseksi faskiaa on kuvattu kolmella tavalla: 

  • Kalvoja tai muita tukikudosten rakenteita, mukaanlukien sisäelimiin yhdistävät kudokset sekä niitä ympäröivät kudosrakenteet.
  • Suuri määrä tukikudoksia jotka voi nähdä silmin. Huomionarvoista on, että faskian on huomattu olevan yhteen punoutunutta, ja sisältää myös löyhiä kehämäisiä kudoksia, kuten pinnalliset kudokset heti ihon alla.
  • Syinen kollageenikudos, joka on osa kehon voimansiirron systeemiä (Fascia Research Congressin määritelmä vuodelta 2015)

Faskia on sama kuin kollageeni tukikudos. Eri faskioille on erilaisia nimiä riippuen missä ne ovat ja mikä niiden funktio on. Me vaihtelemme tukikudoksen, sidekudoksen ja faskian välillä, mutta näillä molemmilla tarkoitamme nimenomaan tätä kollageenikudosta.

Faskia yhdistää kaikki kehon osat, ja sillä on tärkeä rooli tasapainon ylläpidossa, ryhdissä, koordinaatiossa ja jopa kehon paikantamisessa. Faskia myös helpottaa ja välittää iskuja ja kuormitusta, jottei yksi alue pääsisi ylikuormittumaan.

Suurin osa verisuonista kulkee faskian ympärillä, ja faskiassa on noin kuusi kertaa enemmän hermopäätteitä kuin muissa kehon osissa.

Faskia koteloi sinsäänsä sisäelimet ja lihakset. Se myös pitää luurangon osat yhdessä ja muodostaa syisen kudoksen, jonka sisällä on nestettä. Ulkoapäin aloitettuna ensimmäisenä tulee ulkoinen (superficial), ihonalainen faskia heti ihon alla. Syvemmällä oleva, Deep Fascia, on lihasten välissä ja ympärillä. Areolaarinen tai löyhä sidekudos on paksumpaa ja sisältää paljon nestettä, joka kulkeutuu kudosverkostojen välillä.

Luurangon eri osat ovat yhteydessä vahvojen tukikudosten välityksellä – eli nivelsiteiden, jotka yhdistyvät niveliin. Jänteet ovat lihasten jatke, joiden tehtävänä on auttaa voimantuotossa. Sen toinen tehtävä on avustaa lihaksiston voimantuotossa ja vapauttaa jänteet kuin jousi, jotta lihas saa lisää tehoa. Esimerkkinä tästä on gaselli, joka hyppii eteenpäin minimaalisella vaivannäöllä.

Aponeuroosi on kalvo, jossa on kudoksia jotka menevät pitkittäin ja poikittan. Aponeurooseja on läsnä kämmenessä, jalkapohjassa, vatsan seinämässä ja silmässä. Näissä on vähemmän hermopäätteitä ja verosuonia, päinvastoin kuin muissa tukikudoksissa.

Faskia: puku, joka yhdistää kaiken. Ei alkua, ei loppua.

Faskiakudoksen rakenne

Iso osa tukikudosten verkostosta koostuu fibroblasteista. Ne voivat muuttua nopeasti riippuen niihin asetetusta paineesta. Elämäntapamme ja stressitasot vaikuttavat tukikudoksen muodostumiseen, ja ne voiva ohentua tai muuttua nopeasti.

NÄISTÄ TUKIKUDOKSET MUODOSTUVAT

Kollageeni: kudoksen ”liima” joka pitää kaiken kasassa. Koostuu yhteen kasautuneista proteiineista, jotka muodostavat erilaisia säikeitä. Kollageeni antaa kudokselle ja keholle ryhtiä, muotoa, ja vakautta.

Fibroblastit: Soluja, jotka erittävät kollageeniproteiineja. Kun fibroblastit venyvät tai joutuvat paineen alle, voi proteiiníen tuotanto tuplaantua.

Kollagenaasi: Erittää entsyymejä, jotka rikkovat peptidisidoksia kollageeneissä. Tämä estää epänormaalin kollageenin muodostuksen esimerkiksi arpeutumisessa.

Myofibroblastit: Saavat alkunsa fibroblasteista, joita on stimuloitu muuttamaan muotoa ja funktiota. Nämä toimivat samalla tavalla kuin lihassolut, ja niitä voi supistaa. Näillä on tärkeä rooli vaurioituneen kudoksen korjaamisessa. Vakavat vauriot aloittavat prosessin.

Pehmeät lihassolut: Läsnä pehmeässä lihaskudoksessa, mutta hieman yllättävämmin myös tukikudoksissa. Nämä solut voivat supistella tahtomatta, ja tästä syystä saattavat aiheuttaa liikettä tukikudoksissa.

Integriinit: Tärkeä proteiini solujenvälisessä yhteydenpidossa soluväliaineessa. Integriinit sitovat soluväliaineen yhteen muihin soluihin, ja se voi myös kommnukoida solulle mitä sen ulkopuolella tapahtuu. Solu ei niin vain ”maista” kemikaalista ympäristöään, mutta tietää silti mitä ympäristössä tapahtuu.  

Fibronektiinit: liimamainen substanssi johon integriinit kiinnittyvät.

Elastiini: Mahdollistaa kehon palautumisen normaaliin tilaan venytyksen jälkeen.

Fibrilliini: Muodostaa elastisia säikeitä jotka vahvistavat ja antavat tukikudokselle venyvyyttä.

Rasva: Imee iskuja ja eristää.

Transforming growth factor: Proteiini, joka kontrolloi kasvua.

Faskian liukupinta: Pitää sisällään proteoglykaaneja sekä hyaluronihappoja.

Tukikudoksen stimulaatio parantaa faskian liukuvan, nestemäisen osan volyymia. 

Suurin osa aistinelimistä sijaitsee pinnallisessa tukikudoksessa ja selittää, miksi moni pinnallinen manuaaliterapia on kivuliasta. Tämä selittää myös sen, että selittämätöntä kipua saattaa ilmetä laajoilla alueilla, ja sen voi vapauttaa sopivalla tukikudosten hoidolla.

Vibraatioterapia vaikuttaa vapauttavan lukkiutuneita hermosignaaleja, jotka aiheuttavat sen, että lihakset ja tukikudos pysyvät tasaisessa jännitystilassa. Lihakset, jotka ovat kouristelleet pidemmän aikaa voivat palautua nopeasti vibraatioterapian avulla, joka vaikuttaa hermopäätteisiin tukikduoksessa ja lihaksissa. 

Kuten aiemmin mainitsimme, tukikudoksessa on jopa kuusi kertaa enemmän hermopäätteitä, ja ne ovat erittäin tärkeitä kehon toiminnalle. Jos faskian toiminta heikkenee, aloittaa se huonon kierteen kehon kunnolle.

Faskia kymmenessä minuutissa

Vuonna 2013 julkaistiin saksalainen dokumentti, joka perustui uusimpiin faskiatutkimuksiin. Dokumentti antaa hyvän peruskuvan faskiasta. Koko dokumentti kestää noin 30 minuuttia, mutta kasasimme siitä lyhyemmänkin version:

  • Miksi emme ole kyenneet tutkimaan faskiaa aiemmin
  • Matka kehon uumeniin – miltä keho näyttää sisältäpäin
  • Graafinen selitys faskian vaikutukselle mm. immuunijärjestelmään ja hermostoon 
  • Miksi faskia on elintärkeää liikkumiselle

Source: Quarks & Co

Pysy ajan tasalla faskiasta.

Hae ilmainen infopakettisi, ja saat päivityksiä tutkimuksista, havainnoista ja muusta.

Hae faskiaoppaasi täältä

Matka kehon uumeniin – miltä faskia näyttää ihon alla?

Tohtori Jean Claude Guimberteau vie meidät kiehtovalle matkalle ihon alle. Hän kuvaa elävää faskiaa ihon alla pienillä kameroilla. Olemme aiemmin nähneet faskiaa ruumiinavauksissa, ja Guimberteaun video parantaa näkemystämme elävän faskion toiminnoista, ja kertoo kuinka monimutkainen ja nerokas kehomme onkaan.

  • Miltä elävä faskiakudos näyttää?
  • Englanninkielinen puhe ja musiikki

Haluatko tietää lisää faskiasta?

Jos haluat tietää lisää faskiasta ja sen merkityksestä terveyteen, olemme koonneet lisää tietoa kotisivuillemme.