Faskiatutkimus antaa uusia vastauksia alaselän kipuihin ja tauteihin – Fascia Research Congress 2018

Käynnissä on maailmanlaajuinen, anatomisen tutkimusmaailman vallankumous, joka muuttaa näkemystämme kehosta täysin.

 

Tapamme ajatella anatomiasta ja kehosta tietysti muuttuu”

Jean Claude Guimberteau, kirurgi

 

Syy? Faskia, verkosto tukikudoksia, jotka ympäröivät kaikki kehomme osat. Faskiaa pidettiin pitkään mitättömänä, mutta vuodesta 2017 alkaen se tunnustettiin kehomme suurimmaksi elimeksi, ja jopa kehomme tärkeimmäksi elimeksi. 

 

Faskia on lähes kolmasosa koko biomekaniikastamme.

Antonio Stecco, Graduate in Medicine and Surgery

 

Faskian tutkimus on poikinut suuren määrän uusia näkemyksiä jotka haastavat perinteisen näkemyksen kehomme toiminnasta.

 

Historiallisesti olen patologi, joten katson ihmisten kudosta päivät pitkät mikroskoopilla. Se ei kuitenkaan ole sama kuin elävän kudoksen katsominen, vaikka näin teeskentelemmekin. Mutta, nyt meillä on linssi jonka avulla voimme katsoa elävää kudosta ja se ei näytä siltä, miltä luulimme sen näyttävän” 

Neil Thiese, patologian professori

 

Ensimmäisinä vuosina lääketieteellisessä koulussa saat eteesi ruumiin, joka avataan ja kaikki tunnistetaan kehon sisällä. Faskia heitetään roskakoriin. Joten, meidät on ikään kuin koulutettu jättämään faskia huomiotta.”  

David Lesondak, Structural Integrator

Uusimmat näkemykset esiteltiin 2018 Fascia Research Congressissa Berllinissä, ja niistä ehkä tärkein oli Carla Steccon löytämä uusi solu, joka on keskeinen liikkeellemme, ja monet ovat sitä mieltä, että Steccon tulisi saada löydöksestään Nobel palkinto.

 

Olemme löytäneet uuden solun faskian sisältä, jota kutsumme nimellä ”Fasciocytes”. Se käyttäytyy eri tavalla ja se voi luoda erilaisten faskioiden liukupinnat.” 

Carla Stecco, Anatomian professori

 

Kun potilas tulee lääkärille ja sanoo ”luulen, että minulla on ongelma faskian kanssa”, googlaavat he aiheesta ja löytävät meidät” 

Gil Headly, yhtenäinen anatomia

 

Kongressissa esiteltiin näkemyksiä ja selityksiä taudeille ja oireille, kuten alaselän kivuille, sairaalloiselle ylipainolle, diabetekselle ja jopa syövälle – ja ehkä täältä löydämme vastauksen moneen ongelmaan, kun katsomme kehoa täysin uudella tavalla.

 

Meillä on samasta ihmiskehosta monia erilaisia perspektiivejä. Luulen, että osasyynä ongelmaan on kielet ja metaforat. Tämän avulla saamme ehkä aloitettua eri näkemysten yhdistämisen. Jos tämä onnistuu, tulemme puhumaan maailmanlaajuisesta lääketieteestä, emmekä itämainesta vastaan länsimaisesta.”

Neil Thiese, patologian professori

Kiinnostunut aiheesta?